Onko yrityksenne aluesuojaus kokonaisuus vai joukko erillisiä ratkaisuita? CER-laki edellyttää yrityksiltä aiempaa systemaattisempaa riskienhallintaa ja häiriönsietokykyä. Varautuminen ei kuitenkaan synny yksittäisistä turvatoimista, vaan kokonaisvaltaisesta turvallisuussuunnittelusta, jossa aluesuojaus on keskeinen osa koko yrityksen kokonaisturvallisuutta.
CER-direktiivi (Critical Entities Resilience) eli laki yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin suojaamisesta, tuli voimaan heinäkuussa 2025. Lain tavoitteena on parantaa kriittisten toimijoiden kykyä ennakoida, kestää ja toipua erilaisista häiriö- ja poikkeustilanteista.
Toimeenpano etenee vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa sisäministeriö ja eri toimialoista vastaavat ministeriöt määrittävät toimialakohtaisesti kriittiset toimijat. Päätös kriittisistä toimijoista on tehtävä ensimmäisen kerran 17.7.2026 mennessä. Määrittämisessä huomioidaan valtakunnallinen suunnitelma, joka valmistuu sisäministeriössä keväällä 2026, sekä erillinen CER‑riskiarvio, jonka valtioneuvosto hyväksyi tammikuussa 2026.
Yritysjohdolle tämä tarkoittaa ennen kaikkea yhtä asiaa: turvallisuutta ja varautumista on tarkasteltava aiempaa systemaattisemmin ja kokonaisvaltaisemmin.
CER-laki siirtää painopisteen riskienhallintaan ja häiriönsietokykyyn
Kun yritys määritellään CER-lain mukaiseksi kriittiseksi toimijaksi, siihen kohdistuu velvoite aktiiviseen riskienhallintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa riskiarviointia, joka on tehtävä tarvittaessa tai vähintään neljän vuoden välein.
Riskiarvioinnissa on huomioitava kaikki sellaiset merkitykselliset luonnon ja ihmisen aiheuttamat riskit, jotka voivat johtaa poikkeamaan yrityksen toiminnassa. Pelkkä teoreettinen tarkastelu ei riitä. Arvioinnin perusteella kriittisen toimijan on otettava käyttöön toiminnan kannalta tarpeelliset tekniset, turvallisuuteen liittyvät ja toimintaa koskevat toimenpiteet, joilla varmistetaan toiminnan jatkuvuus myös häiriötilanteissa.
Tämä muuttaa turvallisuustyön luonnetta. Kyse ei ole enää yksittäisistä ratkaisuista tai erillisistä järjestelmistä, vaan siitä, miten hyvin yritys kykenee havaitsemaan poikkeamat ajoissa, reagoimaan niihin ja hallitsemaan tilanteita myös häiriötilanteissa.
Miksi aluesuojaus on keskeinen osa CER-varautumista?
Aluesuojaus toteutetaan yleensä kerroksellisena kokonaisuutena, jossa fyysinen aluesuojaus muodostaa yrityksen kokonaisturvallisuudessa ensimmäisen kerroksen. Vepe Securityn perustehtävä on toimittaa aluesuojauksen ratkaisuja, mutta roolimme on muuttumassa perinteisestä rakentamisesta kohti kokonaisvaltaisempia aluesuojausratkaisuja yhdistämällä fyysiset rakenteet ja turvatekniikan yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.
CER-lain ja muuttuneen turvallisuusympäristön myötä markkina Suomessa on siirtymässä suuntaan, jossa henkilöiden, ajoneuvojen ja erilaisten objektien – kuten droonien – tunnistaminen sekä poikkeustilanteiden havaitseminen korostuvat jo suojattavan alueen ulkokehällä tai jopa ennen sitä.
Käytännössä tämä näkyy lisääntyneenä kysyntänä aitalinjoihin ja portteihin kytkettäville, erilaisista antureista koostuville järjestelmäkokonaisuuksille. Näillä ratkaisuilla kyetään valvomaan poikkeustilanteita ja välittämään tietoa häiriöistä, nostamaan hälytyksiä sekä hallitsemaan ja tallentamaan erilaisia kulkutapahtumia.
Poikkeus- ja häiriötilanteissa turvallisuustasoa voidaan nostaa esimerkiksi ohjaamalla liikennettä, rajoittamalla kulkua tai aktivoimalla ajoesteitä sisään- ja poistumisreiteillä. Teräselementtiaita ei ole enää vain fyysinen este, vaan osa laajempaa tietojärjestelmää. Aita pystytään yhdistämään esimerkiksi valvovaan kuitukaapeliin, joka on tietoliikenneyhteydellä yhteydessä muihin valvontajärjestelmiin.
Kokonaisuus ratkaisee – aluesuojaus on suunniteltava ajoissa
Aluesuojauksen erilaisten suojauskeinojen valikoima on laaja, jolloin alueen suunnittelun merkitys korostuu. Aiemmin suojaustoimenpiteiden painopiste oli usein rakennusten sisätiloissa, kulkupisteissä ja suojattavassa omaisuudessa. Nyt kiinnostus on siirtynyt yhä voimakkaammin alueiden ulkokehän suojaamiseen ja siellä olevan infran valvontaan.
Viestimme yrityspäättäjille on selkeä: aluesuojaus on suunniteltava kokonaisuutena, ei irrallisina järjestelminä.
Jotta tietoa voidaan hyödyntää tehokkaasti esimerkiksi PSIM‑ tai muilla vastaavilla alustoilla, on jo varhaisessa vaiheessa tunnistettava:
- mitä tietoa järjestelmistä halutaan ja
- miten tieto kytketään yhteen.
Miten pääsen alkuun? Alla on esimerkkejä kysymyksistä, jotka auttavat hahmottamaan aluesuojauksen kokonaisuutta:
- Tuleeko alue olla rajattu fyysisillä esteillä? Millainen este? Mitä estetään?
- Tuleeko alueelle olla rajattu pääsy? Henkilö- ja/tai ajoneuvot?
- Tuleeko alueen kulkupisteitä saada hankittua tai välitettyä kuvaa tai ääntä?
- Tuleeko alueelle tulevat tunnistaa ja dokumentoida? Miten tunnistetaan?
- Tuleeko ilmatilasta tunnistaa objekteja?
- Tuleeko alueelle pääsystä ilmoittaa johonkin?
- Tuleeko poikkeuksista tai häiriöistä ilmoittaa johonkin?
- Tuleeko alueelle luvattomasta kulkemisesta ilmoittaa johonkin?
- Mitä alueen rakentaminen edellyttää? Maansiirto? Perustamiset? Valaistus- ja sähkötyöt, entä putkitukset? Tekniset toteutussuunnitelmat?
Aloita varautuminen nyt
CER-laki ei koske vain yksittäistä toimialaa tai teknistä ratkaisua. Se pakottaa yritykset tarkastelemaan turvallisuutta strategisella tasolla. Yritykset, jotka aloittavat varautumisen ajoissa ja hahmottavat aluesuojauksen osana kokonaisturvallisuutta, ovat vahvemmassa asemassa – sekä viranomaisvaatimusten että todellisten häiriötilanteiden edessä.
Aluesuojaus on parhaimmillaan ennakoivaa riskienhallintaa. Kun kokonaisuus toimii yhtenäisesti, yritys ei ainoastaan täytä CER-lain vaatimuksia, vaan parantaa aidosti toimintansa jatkuvuutta ja turvallisuutta.
Kaipaatko apua kriittisen infrastruktuurin kohteen suunnitteluun tai haluatko jättää tarjouksen? Autamme mielellämme! Ota yhteyttä turvallisuuskriittisten kohteiden asiantuntijoihimme:
Kaj Olander, kaj.olander@vepesecurity.com, puh. 040 664 3244
Janne Ämmälä, janne.ammala@vepesecurity.com, puh. 050 438 1064